Kuka kirjailija sanoikaan, että heinäkuun kahden viimeisen viikon aikana kesä hissukseen kääntyy akselinsa ympäri, eikä mikään, mitä ihminen elämässään koskaan kokee, riitä korvaamaan noiden kahden viikon aikana koettua menetystä? Hän oli epäilemättä oikeassa. Kuitenkin on muutamia asioita, jotka onneksi tuovat lohtua ja helpottavat luopumista.

Ainakin minulle syksy merkitsee eräänlaista heräämistä, luovaa ja energistä aikaa, jolloin kesäauringossa kypsytellyt ajatukset ja ideat alkavat saada konkreettisia muotoja. Kuinka ihanaa on lukea oikeita kirjoja, istua viihtyisissä kahviloissa ja käydä todellisia keskusteluja huolettoman mutta voih niin tyhjänpäiväisen lomahölinän sijaan, ajatella ajatuksia, joita kehtaa riipustaa paperin kulmaan...

On kuin kävely kaupungin keskustasta kotiin viileänä elokuun yönä  raikastaisi aatokset ja virkistäisi mielen: nyt on hyvä aika alkaa taas kiinnostua siitä, mitä mökin ja uimarannan ulkopuolisessa maailmassa tapahtuu. Ensimmäinen syysprojektini olkoon siis tutustuminen suomalaisiin nykykirjailijoihin ( joiden tuotantoa tunnen hävettävän vähän huolimatta siitä, että opiskelen kirjallisuutta)! Odotan saavani vielä rutkasti lisää inspiraatiota ja hyviä lukuvinkkejä elokuun lopulla aktualisoituvasta Kirjan aika -tapahtumasta, jonka ohjelma sisältää muutamankin lupaavan tärpin.

Näistä kaikista mainittakoon keskustelu Jotakin on tapahtunut, jonka osapuolina kuullaan Helsingin Sanomien Nyt-liitteen terävää kolumnistia Anu Silfverbergia, kirjailija-kalastaja Pentti Linkolaa ja kirjallisuuden sekatyömies Jarkko Tonttia. Kaikki ovat tunnetusti varsin sanavalmiita eikä mielipiteistä ole pulaa,  joten saa nähdä mitä mieltä nämä intellektuellit ovat  nyky-yhteiskunnan suunnasta: ”Oi Suomi! Minne kiidät sä?”

Hanna Oksanen